Palataan vielä vitosen lohkoihin ja nelosen karsintapeleihin. Yhdessäkään vitosen lohkossa ei nähty täysin  ylivoimaista dominointia. Kun vertaillaan lohkoja keskenään, niin voidaan todeta ”kauden alussa uumoiltu parit tappiot suoranousu kestää” piti hyvinkin kutinsa.

Tuloksellisesti, jos verrataan Lollin pelejä nousukauteen 2013-2014 26 pist, niin kausi oli paria pistettä parempi 28pist. ja maalieron ollessa +9 verran parempi. Timo Masalinin henkilökohtainen piste-ennätys 44pist. rikottiin kahden pelaajan Jarno Nousiaisen 48 pist. ja Aki Wulffin 47 pist. toimesta. Masalinen tehotilasto +35 (ja Trast +31) jäi rikkomatta, tämän kauden paras tehotilasto oli Nousiaisella +28.

Nousukarsintapelit olivat kokonaisuudessaan todella tiukkoja ja paikalle tulleet katsojat saivat varmasti vastinettaan ilmaiselle sisäänpääsylle. Kahdeksasta ratkaisupelistä, joissa olivat nelosen vs. vitosen jengit vastakkain, niin kuusi peliä meni vitosen jengeille – kova suoritus!

5div.-kausi-2017-2018-Tilastoja-1.xlsx

Toivottavasti tämän syväanalyysin kautta saatte ymmärrystä asioihin ja millaista tarinaa tässä on tehty 🙂

Lollissa on pelattu hienoja kausia, ja unohtamattomia tarinoita on syntynyt jo kahdeksan vuoden ajan. Syntymisvuonna 2010 Petri Revon perustamana  joukkueen perusajatuksena oli polttaa läskiä ja nähdä muutama komea poikittaissyöttö.

2011-2012 kaudelle Repo sai houkuteltua Gospel Teamin aikaisia pelaajia isomman kasan lisää ja  nousu vitoseen varmistui kauden päätteeksi. Revon jäätyä reserviin kaudella 2012-2013 Lolli sijoittui lohkossaan neljänneksi. Uusi tarina oli alkamassa.

2013-2014 Lolli nousi upean kauden päättteeksi neloseen karsintojen kautta ja tuskin enää koskaan nähtäisiin samanlaista kautta?

Kausi 2014-2015 olikin sitten haasteellinen nelosessa. Kapeahkolla pelillisellä materiaalilla homma ei lähtenyt käyntiin oikein kunnolla missään vaiheessa ja hissiliikkeellä vitoseen takaisin.

Kaudelle 2015-2016 pelaajarungon kasaamisessa oli isoja haasteita, jotta jengistä olisi saatu tarpeeksi iskukykyinen. Vaikean kauden päätteeksi sarjasijoituksena lohkon viides. Jatkuvat haasteet löytää uusia pelaajia ja pienet erimielisyydet siitä mitä toiminnalta halutaan, niin allekirjoittanut päätti heittää pyyhkeen kehään kauden päätteeksi. Viihdevastaava Miettisen saunapäätöksellä hommaa kuitenkin päätettiin jatkaa edelleen ja luovutettu sarjapaikkakin saatiin takaisin.

Kausi 2016-2017 oli LoL-historian huonoin tuloksellisessa valossa. Viimeisen turnauksen venyminen pelasti Lollin (kahdeksalla ukolla?).

Kaudelle 2017-2018 heräsi ajatus sitten, että entäpä jos vielä kerran yritettäisiin…

Muutamat pelikaudet (20)  on tullut koettua erilaisissa joukkueissa. Tämä kausi oli siinä mielessä erilainen ja poikkeuksellinen, koska joukkue uusiutui käytännössä ottaen kokonaan. Tiettyjä asioita ei valitettavasti osattu selvittää ja kertoa ennen kauden alkua, jonka vuoksi tuli heti alkuun pieniä epäselvyyksiä mitä Lolli on ollut ja millaiseksi Lolli halutaan tulevaisuudessa. Pelaajarungoltaan voisin väittää kuitenkin kautta-aikojen tasokkaimmaksi ryhmäksi, mutta kaverimeininki vs. pienehkö kilpailullisuus söi joukkueen henkeä pitkin kautta. Nostan myös käpälän pystyyn muutamien asioiden osalta, jotka näin jälkikäteen tekisin hiukan erilailla. Valmennuksen osalta epäonnistuttiin siinä, että kaikkien pelaajien osalta emme saaneet luottamusta rakennettua tarpeeksi vahvaksi ja ehkä joissain asioissa olisi ollut hyvä kuunnella hiukan enemmän. Haluan kuitenkin korostaa myös jokaisen yksittäisen pelaajaan omaa vastuuta ja itseanalysointia. Tarkoituksena ei ole hakea kilpaurheilutasomaista peliä ja siihen liittyviä asioita, mutta liputan samaa mitä Repokin aikoinaan, että tietty pelillinen taso pitää olla ja unohtamatta pilkettä silmäkulmassa 😉

Upeaakin upeampi draaman kaari ja tarina. ISO KIITOS kaikille kuluneesta kaudesta!

Kaikki loppuu aikanaan, niin myös tämäkin salibandykausi. Mutta ennen viimeistä turnausta, joka pelataan Masalan pyhätössä 07.04. on panoksia pelissä rutkasti. Tehdäänkö LOL-historiaa suoran nousun puitteissa. Tehdäänkö historiaa, että lollilainen voittaa lohkon pistepörssin tai nähdäänkö jopa kaksoisvoitto, joka olisi äärimmäisen kova suoritus. Ja kumpi Muppeteista ottaa voiton pisteissä vai tuleeko tulopoliittinen tasapeli.

Omissa arvioissani pidin Masalinin piste-ennätystä (18 ott. / 44 pist.) niin kovana, että tuskin koskaan sitä Lollissa rikotaan, mutta kovat hankinnat kauden alussa loi uskoa siihen, että ehkäpä ennätykset ovat kuitenkin tehty rikottavaksi. Tällä hetkellä Nousiainen ja Wulff ovat tasapisteissä Masalinin nousukauden piste-ennätyksen osalta. Ruokintataulukon osalta Vanukas-Akin pitäisi saada koriin neljä syöttöä, jolloin Masalinin syöttöennätyskin menisi uusiksi.

Lopuksi, kuka vie pelaajien äänestämän ja arvostetun kauden parhaan pelaajan palkinnon.

Merkitykselliset ottelut ovat pelaajien juhla-aikaa – Nauttikaamme näistä hetkistä!

Lollissa on rakennettu kuluvaa kautta uuden jännän äärellä. Isojen pelaajamuutoksien keskellä on myös pysähdytty miettimään minkälainen Lollin pitäisi olla joukkueena, joka puhuttelee alasarjoissa hyvällä pöhinällä ja tekemisen meiningillä.

Jokaisen meistä olisi välillä hyvä pysähtyä, miettien mitä itse annan joukkueelle ja miten muut näkevät toimintani. Lähtökohtaisestihan alasarjoissa pelataan mitä erilaisimmilla arvoilla.

Luottamuksen ansaitseminen ja ylläpitäminen on menestymisen tärkein kulmakivi, niin pelaajiston kuin valmennuksenkin suhteen.

Jokaiselle lollilaisella on pyrkimyksenä tarjota asiallista pelillistä tasoa, sitoutuneisuutta ja hyviä pukukoppijorinoita – Nyt ja tulevaisuudessa.

Syksyn väliarvioinnissa (20 vastaajaa): peluutukseen ja johtamiseen 45% vastaajista oli tyytyväisiä ja 55% koki pientä parantamisen varaa. Kevään arvioinnissa (16 vastaajaa) 68,8% tyytyväisiä, 25% koki pientä parantamisen varaa ja 6,3% näki muutoksen tarvetta.

Joukkuehenki on koettu koko kauden ajan hyvällä tasolla. Syksyllä 70% koki joukkuehengen hyvänä, 25% kiitettävänä ja 5% huonona. Kevään tuloksissa 87,5% pitää henkeä hyvänä ja 12,5% kiitettävänä.

Syksyllä kysyimme pelaajien arvomaailmaa kahdella eri vaihtoehdolla, kumpi on sinulle tärkeämpää menestyminen vai että kaikki pelaa. Menestyminen koettiin tärkeämpänä 70%, kuin että kaikki pelaa 30%. Nyt kevätkauden alla kysyimme miten pelaajisto näkee ensi kauden, 62,5% vastaajista kokee, että joukkuetta on vahvistettava ja sitoutumisastetta parannettava. 25% näkee, että samoilla ukoilla mennään ja 12,5% ei ole jatkamassa.

Näiden kyselyjen tarkoituksena on saada selvyyttä joukkueen tilasta, kuunnella pelaajistoa ja toimivat suuntaa antavina, kun arvioidaan kokonaiskuvaa.

Lähtötilanteet kevätkauden tärkeisiin peleihin eivät olleet kovinkaan mairittelevat Lollin osalta – Yli puolet pelaajistosta poissa erinäisten syiden takia.

SBV:tä vastaan mietittiin pelataanko kolmella pakilla ja neljällä hyökkääjällä vai kahdella pakilla ja kahdella hyökkäysviisikolla. Jälkikäteen voidaan todeta, että taktisesti onnistuimme SBV:tä vastaan täydellisesti. Rikkoutumattomat hyökkäysviisikot takasivat tutkaparikokonaisuudet: Wulff 4+1 ja Nousiainen 2+3, vahvistettuna Jussilalla 1+1. Toisessa hyökkäysviisikossa nähtiin sitten melkoinen harvinaisuus, kun Laitinen seisoskeli sentterin tontilla tukien kuumetoipilas Jetiä ja hänen oikeaa kättänsä Trast junioria 0+1 vai oliko sittenkin Trast Juniorin vasempana kätenä Jeti? Kädetöntä touhua joka tapauksessa, ja tähän ei syy ainakaan ollut valmiiksi puukätinen Jippo Laitinen. Osku pelasi hienon pelin maalissa ja Tommolle ja Budikselle iso hatunnosta, rapiat 40 minuuttia peliaikaa ja ei näkynyt missään! Katsomosta Raitakissat olivat analysoineet Lollin peliä ”ihan kuin olisitte puolivaloilla pelanneet, jäätävä esitys”.  Tässä ottelussa tehtiin varmasti myös eräänlaista salibandyhistoriaa, kun sänkykauppoja hierottiin vaihtoaitiosta käsin 😀

Toisessa ottelussa kärkiottelu LOL-KGB. Vastustajalle turnauksen ensimmäinen peli ja kolme kenttää ukkoja vastassa. No onneksi saimme peräti yhden ukon lisää toiseen peliin, nimittäin katsomovalmentaja Turunen  saapui kuulokoje päällä pelaten sekä valmentaen viereisellä kentällä ollutta junnujengiään – melekoista teletapiaa. Ensimmäinen erä meni 2-2, mutta toinen 2-0 ja kolmas 3-0 vastustajalle. KGB moukaroi liikkeellään väsyneen ja aneemisen Lollin. Toinen peli pienellä rosterilla oli nyt vain liikaa. Pelin erikoisuutena voidaan pitää ykkösviisikon totaalista romahtamista.

Turnauksen rusinat menevät Tommolle, Budikselle, Jeterille, Temelle ja Oskulle. Esimerkillisen hienoa taisteluilmettä molemmissa otteluissa!