Tälle kaudelle Lollilta rakennettiin ikis-ryhmä m-35 sarjaan. Suurimmalle osalle varmasti täysin mysteeriä mitä ikis-pelit pitävät sisällään, ollaan vaan kuultu juttuja isoilta pojilta. Ehkä konkreettisin ero on siinä, että pelit pelataan lähtökohtaisesti sunnuntaisin, koska eihän +35 vuotiailla ole enää muuta tarvetta, kuin päästä kotoa karkuun vaimojen sunnuntaisiivouksilta.

Jipollakin nähty ensimmäiset harmaat hiukset, koska sen verran hankalaa oli saada iskukykyinen rosteri Remun maille.  n. kymmenkunta ukkoa poissa ja tähän lisättynä Lollin dirrejengin myöhäiset pelit lauantai-iltana, niin tuurausavun saanti oli enemmän kuin kiven alla. ”Enkeleitä onko heitä” rallatellaan eräässä biisissä – tähän voidaan todeta, että kyllä heitä on!

Ensimmäisen otttelun nitrohetki koettiin, kun joukkueen Capitano muljautti nilkkansa. Edeltävänä iltana vielä Kaitsu tuumaili, että onpa kiva pelata pitkästä aikaan terveenä… Erityiskiitos Fairplay hengestä vastustajalle. Pelillisiä hienouksia ottelussa ei nähty, vaan pelaaminen oli enemmänkin kouhottamista ja puskemista. Ottelussa nähtiin viitisen tolppaa ja maalipaikkoja tuhrittiin urakkapalkalla, joten tasuri tuntui kyllä tappiolta tässä tilanteessa.

Toiseen otteluun rosteri kapeni entisestään, koska Ipan piti päästä lastenkutsuille ongenvetoon ja joukkueen Capitano oli vemppaosastolla. Seitsemällä ukolla lähdettiin vääntämään vastustajan kolmea kentällistä vastaan. Ensimmäisen ottelun kouhottaminen oli vähentynyt, joten Lolli pyöritteli Usbekin dumareita mielin määrin. Liekö unohtivat, että pitäisi pelata eikä tunaroida(?). Lopputulos 13-4 kertokoon kaiken.

Turnauksen rusinat jaetaan seuraavasti: Kolme rusinaa Parkkiselle,  kaksi rusinaa Maukalle ja rusina Jokiselle. Erityiskiitos ja hatunnostot Böölelle!